Traumaperäinen stressihäiriö PTSD

Traumaperäisessä stressihäiriössä traumakokemus ei yhdisty osaksi ihmisen elämänhistoriaa, vaan siihen liittyvät mielikuvat, ajatukset ja tunteet vaikuttavat irrallisina psyykkisesti traumatisoituneen olossa.

PTSD:n tunnistamisessa lähtökohtana on traumatisoiva tapahtuma ja tapahtuman jälkeen sen häiritsevä mielessä ja kehossa tapahtuva uudelleenkokeminen, takaumat. Ihminen välttelee tapahtumasta muistuttavia paikkoja, ihmisiä ja asiasta puhumista, koska asioiden ja muistojen kohtaaminen saa tavallisimmin aikaan samankaltaisen reaktion kuin tapahtuma-aikaan. Myös psyykkinen turtuneisuus ja ulkopuolisuuden tunteet, mielenkiinnon vähentyminen jokapäiväisiin toimintoihin ja tunne tulevaisuuden lyhenemisestä voivat olla yritystä välttää tapahtunutta. Näiden lisäksi psyykkisesti traumatisoitunut kärsii jatkuvista ylivireysoireista, jotka ilmenevät keskittymisvaikeuksina, unihäiriöinä, ärtyisyytenä, kiukkuna, voimakkaina säpsähtämisreaktioina, muistiongelmina sekä yleisenä toimintakyvyn huononemisena. Myös alkoholin ja muiden turruttavien aineiden käyttö saattaa lisääntyä. Toisin sanoen traumatisoitunut voi yrittää välttää jatkuvasti mieleen tunkeutuvia traumamuistoja vetäytymällä kaikesta tai turruttamalla itsensä.